Levyarvostelu: Turmion Kätilöt - Perstechnique

Turmion Kätilöt on kokenut muutoksen tuulia vaihtaessaan sekä kitaristia että levytysyhtiötä ja siitä kertoo myös yhtyeen tuorein levy, neljäs kokopitkä plätty, Perstechnique. Levyn nimi kertoo paljon: levy on osittain englanniksi, osittain suomeksi. Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että kyllä Kätilöt englanniksikin toimii, mutta on siinä suomen kielessä jotain niin turmiollista että oma äidinkieli on Kätilöille toimivin.
    Levy lähtee käyntiin varsin toimivalla "Grand Ball" jytkytyksellä on jossa on Kätilöille ominaisella tavalla yhdistetty industrialmainen discomusiikki ja metalli. Kappale olisi ehdottomasti listahitti, mutta MC RaakaPeen englannin lausuminen latistaa kokonaisuuden ja saa introssa virranneet adrenaliinit hiipumaan.Toisena kappaleena levyllä kuullaan jo aikaisemmin julkaistu single "Ihmisixsixsix", jossa päästään taas samantyyliseen jumputukseen kuin Grand Ballissa, mutta tällä kertaa sanat ovat suomeksi ja kokonaisuus toimii huomattavasti paremmin. Kertosäe jää hieman muun kappaleen varjoon, mutta toistuva ja agressiivinen introriffi jää päähän soimaan ja laittaa metallipäät moshaamaan. Kolmantena levyltä kuullaan "Suolainen kapteeni" joka nousee hienosti esiin melodisen kertosäkeensä ansiosta. Myös hieman puolivälin jälkeen kuultava nopea mättöriffi miellyttää, mutta mitään muuta biisistä ei sitten oikein jääkkään mieleen. Levyn neljäs kappale "Hanska" saa minut melkein skippaamaan kappaleen intronsa takia. "Taasko näitä ihmeellisiä täytebiisejä...", mietin, kunnes kappale ehtiikkin jo kunnolla alkaa. Biisi mättää tärykalvoja kiihkeällä tahdilla samalla kun yhtyeen solistit MC RaakaPee ja Spellgoth ärisevät suomalaisen työmiehen ankeasta kohtalosta harvinaisen runollisesti. Kappale kuvaa hienosti suomalaista juomis- ja töissäkäymiskulttuuria. Hieno biisi ja hieno sanoma. "Hellbound earth", levyn viides biisi jättää kuulijat odottamaan huippukohtaa. Englannin kieli toimii paremmin kuin Grand Ballissa, mutta muuten kappale jää edeltäjiensä varjoon. Kuudentena levyltä räjähtää "Lapset ja vanhemmat" jonka intro muistuttaa 80-luvun scifi-elokuvaa ja lähtee käyntiin hieman tylsistyttävällä effektillä. Uskontoa jälleen kerran käsittelevä biisi ei ole mitään uutta, mutta vaatii silti useamman kuuntelukerran ja jättää kertosäkeen kivasti päähän pyörimään. Levyn tylsin biisi, "Herran toinen tuleminen" on itseääntoistava instrumentaali joka osoitautuu Kätilöille ominaiseksi "ihmeelliseksi täytebiisiksi". Ei siitä sen enempää. "Verta sataa", levyn seitsemäs biisi kuulostaa alun perusteella tanssittavalta listahitiltä joita kuulee radiossa, mutta pian kappaleen raskaus iskee kiinni. Kappale on oikein mukaansatempaava ja melodiat mielenkiintoisia. Kertosäe ei erityisemmin erotu, mutta se ei onnistu pilaamaan hienoa biisiä. Levyn toiseksi viimeinen kappale, "Rukoukset rattoisat" saa adrenaliinit kuohahtamaan raskaalla alkuriffillään eikä muutenkaan jätä kylmäksi. Kappaleesta löytyy myös Kätilöille harvinaista romantiikkaa; "Ja tarpeen tullen minulla on ikävä, olet ilma jota hengitän ja tähdet taivaalla. Ja tarpeen tullen minulla on ikävä. Kyynelistäsi korun teen, helminauhan rinnoillesi valelen." Kerrassaan kaunista. Levyn viimeisenä kappaleena kuullaan "Vedetäänkö vai ei?", joka koukuttaa heti ensikuulemalta. Biisistä voi oikein maistaa kostean backstagetunnelman ja keikkaa varten valmistautumisen.
    Kaiken kaikkiaan hieno levy, uudistunut Turmion Kätilöt ei tuota pettymystä tälläkään kertaa. Kaikesta huolimatta Perstechnique ei pääse Pirun nyrkin ja Hoitovirheen tasolle ja tämä saa ajattelemaan, että yhtyeen parhaat vuodet ovat takanapäin. Livenä bändi tosin rokkaa paremmin kuin helvetin hyvin ja iskee kuuliansa tajuttomiksi vaikka ilman alkoholiakin. Toivon mukaan Perstechniquen biisejä kuullaan runsaasti livenä, koska näiden tahtiin on hienoa viskoa päätä ja vain nauttia aidosta suomalaisesta metallimusiikista.